Mr. Blue Fox – Jori Isomäki – osa 2

Skriven av Mårten Andtbacka (käännös Riikka Hällmark)

onsdag, 15 juli 2020 16:47

Tässä on Jori Isomäen haastattelun toinen osa. Saat lukea Jorin viimeisestä MM-turnauksesta, siitä kuinka läheltä piti, ettei hän pelannut Ruotsin pääsarjassa, SM-kullasta SPV:ssä sekä hänen valmentajaurastaan tulevaisuudessa.

Jori Isomäki viimeisellä pelaajakaudellaan Blue Foxissa 2015-2016.
Kuva: Glenn Hägg

Vuoden 2002 MM-kisojen jälkeen Jori päätti solmia sopimuksen Blue Foxin kanssa, joka silloin oli alhaalla 2-divisioonassa. Myös Johnny Ojala ja Erno Tyni valitsivat Blue Foxin.

- Minusta tuntui, että olin matkustellut paljon. Valintaa helpotti myös se, että sekä Jope että Erno palasivat joukkueeseen. Sarjapelit 2-divisioonassa sujuivat hyvin ja karsinnan jälkeen nousimme takaisin 1-divisioonaan.

Erno Tyni, Johnny Ojala ja Jori Isomäki palasivat kaudeksi 2002-2003 Blue Foxiin.
Kuva: Pietarsaaren museo

Sen jälkeen pelasin vielä kaksi kautta Blue Foxin kanssa 1-divisioonassa.

- MM-kisojen alla vuonna 2004 sain maajoukkueen johdolta selkeän viestin, että pelaamalla 1-divisioonassa en saa paikkaa maajoukkueessa. Näin jälkikäteen olen vähän pettynyt, etten saanut edes näyttää osaamistani leirillä. Väitän, että olin vähintään yhtä hyvässä kunnossa kuin kaksi vuotta aikaisemmin. Blue Foxissa minulla oli paljon enemmän peliaikaa kuin liigassa oli ollut. Tiedän, että Ruotsissa on ollut erilainen näkemys eri sarjatasoista. Siellä myös toiseksi korkeimmalta sarjatasolta on voinut saada paikan maajoukkueessa.
Ennen kautta 2005-2006 Jori päätti solmia sopimuksen SPV:n kanssa Seinäjoella ja näin palata takaisin liigaan.

- Jope oli pelannut siellä jo edellisellä kaudella ja SPV:llä oli hyvä joukkue kasassa. Minusta tuntui, että halusin vielä kokea maan terävimmän kärjen ja yrittää saada paikan maajoukkueessa.

Jori ennen salibandyn MM-kisoja Ruotsissa 2006.
Kuva: Suomen salibandyliitto

Se onnistui ja Jori kutsuttiin vuonna 2006 Ruotsissa järjestettäviin salibandyn MM-kisoihin.

- Minulla ei ole tapana pahemmin miettiä menneitä, mutta vuoden 2006 MM-kisat olivat kyllä pettymys. Sain pelata sen ajan parhaassa viisikossa: Tero Tiitu, Mika Kohonen ja Mikko Kohonen hyökkäyksessä ja minä Vesa Punkarin kanssa pakkiparina.

- Minusta olimme finaalissa selvästi Ruotsia parempia, mutta hävisimme silti. He saivat ottelun menemään tahtonsa mukaan. En ole koskaan jälkikäteen katsonut ottelua. Verkkokalvoilleni on kuitenkin ikuistunut kuva yhdestä Ruotsin maalista, jossa tuomari oli jo viheltänyt rikkeen korkeasta mailasta, mutta pallon lipuessa maaliin silti hyväksyy maalin. Sen kohdan haluaisin mielelläni nähdä uudestaan. Ehkä minun pitäisi etsiä se jostain käsiini? Emme olleet sen ottelun tuomaripeliin täysin tyytyväisiä.

Jori kamppailemassa Niklas Jihden kanssa MM-finaalissa Ruotsia vastaan.
Kuva: Suomen salibandyliitto

Kun Tähtihalli valmistui, Jorille oli itsestään selvää palata Blue Foxiin.

- Siinä vaiheessa tunsin, että olin jo antanut kaikkeni korkeimmalla tasolla. Luonnollisesti oli myös mieluisaa palata ja asua vain muutaman sadan metrin päässä hallilta.
Pelatessaan toista kautta takaisin Blue Foxissa Jori loukkaantui pahasti kun nivelside katkesi. Miettikö hän siinä vaiheessa lainkaan uran jatkoa?

- Se ei käynyt mielessäkään. Olin päättänyt palata. Se oli täysin varma.
Jorin tasoinen pelaaja on varmasti vuosien varrella saanut tarjouksia muistakin seuroista. Voisiko hän mainita niistä muutaman?

- Solmin itse asiassa sopimuksen liigassa pelanneen Ålandsbanken SC:n kanssa silloin kun Blue Fox ensimmäisen kerran tippui liigasta. He lennättivät minut ja Ellinorin yhdeksi viikonlopuksi Ahvenanmaalle ja allekirjoitin sopimuksen. Sopimuksessa oli kuitenkin Blue Fox-lauseke siltä varalta, että spekulaatiot Blue Foxin vapaapaikasta liigaan toteutuisivat. Ja niinhän siinä kävi, joten en ikinä pelannut ÅSC:ssa.

- IBK Dalen Uumajasta on ottanut yhteyttä ehkä kolmesti. Se on aina tapahtunut niin myöhään kesällä, että minulla on jo ollut sopimus. Alligator Malans Sveitsistä otti myös kerran yhteyttä. Näin jälkikäteen ajatellen tuntuu, että minun olisi pitänyt kokeilla Ruotsissa pelaamista. Kaduttaa etten tehnyt sitä.

- Ja täytyy myöntää, että olen aina viihtynyt älyttömän hyvin Blue Foxissa. Meillä on aina ollut täällä hyvä porukka ja siksi on ollut helppo valita Blue Fox.

Kaudella 2011-2012 Jori kuitenkin vielä kerran jätti Blue Foxin, mutta silloin kesken kautta, kun hän siirtyi SPV:hen auttaakseen heidät SM-kultaan.

- SPV:n valmentaja Tommy Koponen otti yhteyttä jo ennen kautta ja kysyi, kiinnostaisiko minua tulla auttamaan. Lupasin miettiä asiaa mikäli Blue Foxin tilanne olisi kunnossa. Siirryin SPV:hen vasta kun Blue Fox oli varmistanut paikkansa Divarissa.

- Pohkeeni alkoivat reistailla juuri ennen SPV muuttoa. Tähtihallin lattia on aina ollut kova pohkeille, mutta silloin tilanne oli erityisen paha. Muistan, kuinka vieraspelissä Loviisassa pystyin tuskin juoksemaan enkä todella tiennyt miten siinä kävisi. Pohkeet alkoivat sitten kuitenkin vähitellen parantua, kun aloin harjoitella enemmän Seinäjoella.

Jori SPV:n peliasussa SM-finaalissa Helsingin SSV:tä vastaan.
Kuva: Glenn Hägg

- Sain SPV:ssä vähän erilaisen roolin kuin mihin olen tottunut. Olin tottunut olemaan johtava puolustaja, mutta nyt siirryin kolmannen ketjun puolustuspariin. Minusta tuntui, että sain annettua itsestäni aivan uudella tavalla ja autoin esimerkiksi hyvän tunnelman luomisessa.

- SM-kulta tuntui minulle henkilökohtaiselta revanssilta vuoden 2006 Globen-tappiolle. Vaikka eihän SM- ja MM-kullasta pelaaminen ole samalla tasolla. Siitä huolimatta väittäisin, että on vaikeampaa voittaa SM-kulta kuin MM-kulta. Olen erittäin kiitollinen Koposelle ja SPV:lle saamastani mahdollisuudesta.

Jori sai juhlia SM-kultaa yhdessä tyttäriensä Nooran ja Neean kanssa.
Kuva: Glenn Hägg

Kaudella 2012-2013 Blue Fox oli todella lähellä nousua takaisin salibandyliigaan. Joukkue hävisi karsinnan Oulun OLS:a vastaan jatkoa-ajalla viidennessä ja viimeisessä ottelussa.

- Olin sen pelin jälkeen kyllä pettynyt. Mutta olin mielestäni kokenut tarpeeksi korkeimmalla sarjatasolla, joten en pettynyt niinkään itseni vaan nuorempien pelaajien vuoksi. Minua suretti enemmän, että pelaajat kuten Robin Holländer, Mikael Nyvall, Jonathan Sjöblom, Jakob Klingenberg ja Jhonny Fredriksson eivät saaneet mahdollisuutta pelata Blue Foxin kanssa liigassa.

Joukko, joka oli 2012-2013 lähellä nostaa Blue Foxin salibandyliigaan.
Kuva: Glenn Hägg

Kausi 2015-2016 oli viimeinen sekä Jori Isomäelle että Johnny Ojalalle.

- Minulla alkoi kroppa sanoa vastaan. Minulla oli ongelmia pohkeiden kanssa ja palautumisaika viikonloppujen välissä oli liian lyhyt.

- Näin jälkikäteen minusta on tuntunut, että pelasin juuri niin paljon kuin minun kuuluikin pelata. Minulla ei ole ollut tarvetta palata takaisin.
Nyt kun olemme puhuneet paljon Johnny Ojalasta, pyydän Joria kuvailemaan heidän suhdettaan vuosien varrella.

- Koko uraani ajatellen Jope on merkinnyt minulle eniten. Olemme pelanneet niin kauan yhdessä eri seuroissa.

- Tiesimme aina missä toinen kentällä oli. Tiesin, millaisia paikkoja hän haki, ja kuinka ajoittaa syöttöni. Pyöritimme peliä itse asiassa aika yksinkertaisilla jutuilla. Joskus ihmettelimme miksi vastustajat eivät lukeneet peliämme sen paremmin.

Johnny Ojala ja Jori Isomäki juhlivat yhtä useista maaleistaan.
Foto: Glenn Hägg

Luonnollisestikin pyydän Joria kokoamaan Blue Fox pelaajista viisikon, johon hänen pitää valita itsensä lisäksi muut pelaajat ja maalivahti. Kolme pelaajaa hän valitsee nopeasti, mutta sitten tulee vaikeampaa.

- Olen itse vasen puolustaja ja Johnny Ojala vasen laita. Keskushyökkääjäksi valitsen Kim Nyströmin. Tietenkin Daniel Wargh on yksi vaihtoehto, mutta valitsen Kimin koska meillä oli niin hyvä huumori. Oikea puolustaja ja oikea laita ovat selvästi vaikeammat valita. Taidan valita pakkipariksi Markus Backlundin. Se on vaikea valinta, koska olen pelannut niin monen oikean puolustajan kanssa. Myös oikea laitahyökkääjä on vaikea, mutta valitsen Andreas Haglundin. Pitikö valita myös maalivahti? Se on ihan selkeästi Mikael Enlund.
Mitä ajatuksia Jorilla on seuran 30-vuotisjuhlasta ja hänen pelinumeronsa jäädyttämisestä?

- Täytyy myöntää, että minulla oli suuret odotukset juhlaottelusta ja -gaalasta, mutta molemmat ylittivät odotukseni moninkertaisesti. Vaikka olin valmistautunut ja tiesin mitä tulisi tapahtumaan, oli pelipaitojen paljastaminen erittäin tunteellinen hetki. Olin todella ylpeä ja minulla oli tunteet pinnassa. Se ilta kuuluu kyllä Blue Fox urani kolmen hienoimman hetken joukkoon.

Seura jäädytti Torolf "Turbo" Käldin, Andreas Haglundin, Jori Isomäen ja Johnny Ojalan pelipaidat.
Kuva: Glenn Hägg

Kolme Blue Foxin kasvattia, Alexander Nyman, Johannes Vähäkangas ja Didrik Lillas, ovat nyt tulevan kauden alla tehneet liigasopimukset. Millaisena Jori näkee heidän mahdollisuutensa?

- Ensiksi Alexander, hän on lähimpänä liigapelaajaa. Hän on tällä hetkellä hyvä liigapakki, mutta uskon, että hän saa Oilersissa peruspakin roolin.

- Johannes on fyysisesti ja teknisesti todella hyvä ja niiltä osin liigapelaaja. Tehokkuus on se mitä hänen tarvitsee vielä kehittää. Hänellä on koko paketti kasassa, mutta napatakseen paikan Oilersin kovassa ryhmässä hänen täytyy saada vielä enemmän aikaan.

Jori uskoo, että Didrik Lillas hyötyy valittuaan Nurmon Jymyn.
Kuva: Anders Wingren

- Uskon, että Didrik hyötyy siitä, että valitsi liigatulokkaan Nurmon Jymyn. Hänen ei tarvitse kilpailpailla toisten pelaajien kanssa samalla lailla kuin Oilersissa. Hänen täytyy kuitenkin sisäistää kakkosdivisioonan ja liigan ero. Johanneksen tavoin hänellä on tarvittavat fyysiset ja tekniset ominaisuudet. Didrik on enemmän snaipperimainen maalintekijä, kun taas Johannes on monipuolinen. Didrik voi tehdä 15 maalia jos hän saa oikean roolin joukkueessa.

- Meidän ei tarvitse hävetä kasvattejamme. He ovat fyysisesti hyvässä iskussa ja osaavat käyttäytyä.
Miten Jori kokee uuden roolinsa SPV:n valmentaja?

- Minä ja Tommy Koponen, joka on edelleen SPV:n päävalmentaja, olemme käyneet keskusteluja jo vuosien ajan. Olemme usein keskustelleet taktisista yksityiskohdista ja vertailleet mikä toimii liigassa ja mikä Blue Foxin sarjatasolla.

- SPV:n joukoissa on vain neljä pelaajaa, jonka kanssa olen pelannut. Ville Kuusela, Henri Myllymäki, Sami Koski ja Henri Urmas. En siis vielä tunne joukkueen pelaajia.

Jori Isomäki on jo vuosien ajan vaihtanut ajatuksia Tommy Koposen kanssa.
Kuva: Glenn Hägg

Haastattelun tekohetkeen mennessä Jori on tavannut joukkueen vain kerran, sen ensimmäisen kokoontumisen yhteydessä eräällä kesämökillä.

- Tiedostan, että puolustuksen kanssa tulee haasteita. Joukkue on menettänyt pallon kanssa taitavimman pakkinsa Jyrki Holopaisen. Toivon, että nuoret pelaajat saavat mahdollisuuden ja uskaltavat astua esiin.

- On mielenkiintoista päästä mukaan liigaan. En ole viime vuosina seurannut liigaa, joten on mielenkiintoista nähdä mikä taso siellä on ja mikä liigassa toimii.

- Mielestäni Classic, TPS ja ehkä Oilers ovat kärkijoukkueita, mutta minusta me tulemme siinä kannoilla ja pistämme hanttiin.
Keskustelu kääntyy kunnianhimoon ja tavoitteisiin. Näetkö itsellesi tulevaisuuden liigavalmentajana?

- Ajattelen siitä aika samalla tavalla kuin pelaamisestani. Tiukkojen tavoitteiden sijaan minulle on tärkeää, että tekeminen on hauskaa. Tuleva kausi on minulle testi, jossa saan kokeilla miltä tuntuu taas ajaa Seinäjoen väliä ja panostaa hommaan niin paljon aikaa kuin tarvitsee.

- Minulla ei ole tavoitteena tulla liigavalmentajaksi. Mutta jos tämä kausi tuntuu mukavalta, voisin ehkä tulevaisuudessa valmentaa liigassa, ja joukkue olisi silloin mitä luultavimmin SPV. Minusta tuntuu jo nyt siltä, että tämä on juuri sitä mitä valmentajana tarvitsen. Olen ollut niin pitkään mukana Blue Foxissa, ja tehnyt töitä saman joukkueen kanssa, että tarvitsen uusia haasteita.

Jori Blue Foxin vaihtopenkin takana. Jatkossa hänet voi nähdä myös SPV:n vaihtopenkin takana.
Kuva: Glenn Hägg

Kuinka aikaa riittää Blue Foxille, SPV:lle sekä perheelle?

- Aina täytyy aloittaa perheestä ja saada heidän hyväksyntänsä, kuten minä olen saanut. Nyt kun olen lomalla, minulla on paljon aikaa ja aion osallistua useisiin harjoituksiin viikoittain Seinäjoella. Tiedän, että edessä on pimeä syksy ja olemme sopineet, että silloin osallistun harjoituksiin kerran viikossa Seinäjoella ja kerran viikossa Uudessakaarlepyyssä. Ja sen lisäksi otteluita sekä SPV:n että Blue Foxin kanssa. Minusta tuntuu, että siitä kertyy viikkotasolla suurin piirtein sama määrä tapahtumia kuin minulla on ollut viime vuosina.

- Joulun jälkeen ottelut muuttuvat koko ajan tärkeämmiksi ja silloin osallistun luultavasti viikoittain useampiin harjoituksiin Seinäjoella. Sekä Tommy Koponen SPV:ssa ja Robin Holländer Blue Foxissa ovat erittäin joustavia tyyppejä, joten heidän kanssaan on helppo sopia asioista.

Jori Isomäki ja Robin Holländer ovat tottuneet tekemään yhteistyötä.
Kuva: Anders Wingren

Entä mitä Jori ajattelee Blue Foxin mahdollisuuksista uudessa Suomisarjassa?

- Olemme selvästi menettäneet paljon ja erityisesti puolustuksesta, kun sekä Alexander Nyman että Axel Hedman lähtivät joukkueesta. Joukko on pieni, mutta laadukas. Farmisopimus SPV:n kanssa tulee olemaan tärkeä sekä meille että SPV:lle. Heillä on monta nuorta, potentiaalista pallotaituria, jotka tarvitsevat peliaikaa. Me taas tarvitsemme puolustajia ja saamme niitä heiltä lainaan.

- Uskon, että Suomisarja on hyvä taso Blue Foxille. Uskon monien yllättyvän siitä kuinka korkea taso Suomisarjassa on. Kakkosdivisioona oli meille liian heikkotasoinen ja monet ottelut tiesimme jo etukäteen voittavamme. Niin ei tule Suomisarjassa käymään.

- Olemme nostaneet harjoituskokoonpanoon kolme omaa junioria, Arvid Nybäckin, Casper Nyvallin ja Daniel Backin. Toivon, että he jatkavat kesälläkin tsemppaamista harjoituksissa ja ehkä joku heistä voi saada talvella mahdollisuuden pelata Suomisarjassa!

Ja mikäs sen parempi tapa päättää haastattelu Jorin kanssa kuin nostaa esille kolme uutta pelaajaa, jotka voivat auttaa kantamaan seura kohti valoisaa tulevaisuutta? #blåtthjärta

Haastattelun ensimmäisen osan löydät täältä: Mr. Blue Fox - Jori Isomäki - osa 1